LVI-Tohtorin resepti hyvään ilmanvaihtoon.
”Hyvän sisäilman resepti”
– 1.osa raitista ulkoilmaa tuodaan halutuista paikoista hallitusti venttiilien kautta sisälle oleskelutiloihin, makuuhuoneet, olohuone ja muut työ/oleskeluhuoneet.
– 1.osa ”käytettyä” sisäilmaa johdetaan talosta ulos ”likaisten” ja kosteiden tilojen kautta, keittiö, wc-tilat, kylpyhuone, kodinhoitohuone.
Tällä reseptillä ilma vaihtuu kattaen koko talon, kun tuloilma liikkuu oleskelutiloista kohti likaisten tilojen poistopaikkoja, periaate on sama niin painovoimaisella ja koneellisellakin ilmanvaihdolla, tai näiden yhdistelmällä. Kun talosta poistetaan ämpärillinen ilmaa, sinne täytyy jostain tulla ämpärillinen ilmaa.
On taloja jotka ”hengittää” ja taloja jotka eivät ”hengitä”, ainakaan niin paljoa. Talon hengittävyys ei tarkoita sitä, että ilma tule seinien, lattioiden, ikkunoiden ja ovien raoista sisään, hengittävyydellä tarkoitetaan sitä, että talon rakenteet hengittää kosteutta lävitseen, esim vanhat talot ilman höyrynsulkumateriaaleja. Oli talo enemmän tai vähemmän hengittävä, uusi tai vanha, ilmanvaihtoon siinä kuuluu olla venttiilit josta taloon tulee tai koneellisesti tuodaan ilmaa ja venttiilit josta ilma poistuu tai koneellisesti poistetaan.
Se, että talon lattiat, ikkunat ja muut rakenteiden raot vetää kylmää ilmaa ulkoa rakenteiden ja eristeiden läpi sisälle lattian rajaan ja lämmin ilma talosta poistuu painovoimasesti hormireikien kautta piipusta ulos, tulisiojen vedon tai koneellisen poiston avulla ulos, luo taloon ehkä huonoimman ja ”vahingoittavimman” mahdollisen ilmanvaihdon.
Ilman tulon ja poiston määrän täytyy olla tasapainossa, tuleva viileämpi ilma halutaan ohjata taloon hallitusti siten, että se ei tuo epäpuhtauksia mukanaan maasta, eristeistä ja ulkoa (villat, muut ei toivotut hiukkaset, maaperästä radon kaasut), vaan, sekoittuu talossa olevaan lämpimään ilmaan, eikä kylmänä painu lattianrajaan, pysyen siellä niin että jalkoja palelee ja talossa on vetoisaa.
Tuloilmalla täytyy myös olla pääsy huoneisiin joista ilma poistuu, tarkoittaen, että jos makuuhuoneessa on painovoimainen tuloilmaventtiili, tai koneellinen tuloilma, täytyy varmistaa, että makuuhuoneen oven ollessa kiinni huoneeseen tulevalla ilmalla on reitti makuuhuoneesta pois kohti talonn poistoventtiileitä. Makuuhuoneen oven ollessa kiinni niin, ettei oven ja oven karmien välissä ole missään rakoa, eikä huoneesta ole muuta ilmanvaihtoreikää pois, ei ilma vaihdu huoneesta vaikka sinne johdettaisiin tuloilma. Ilman liikkuminen honeesta kohti poistoja varmistetaan vaikkapa huoneen oven ja karmin välissä olevalla riittävän suurella oviraolla (n.2cm on hyvä) tai oveen tai oven karmiin erikseen tarkoitetulla ilmanvaihtoritilällä (reikä ovessa jonka molemminpuolella on siisti säleikkö, välioviin tarkoitettu karmiventtiili). Usein remonteissa oviraot menee umpeen, kun laitetaan uudet ovenkynnykset tai ovia ja karmeja vaihdetaan, eikä ilmanvaihtoa muisteta ajatella. Samoin huoneet mistä ilma poistuu, keittiö, wc, pesuhuone.. täytyy ilman päästä liikkua näihin näidenkin honeiden ovien ollessa kiinni.
Talon mallista riippuen, kaikki ilmanvaihtoratkaisut eivät välttämättä sovi kaikkiin samanlaisena. Esimerkiksi 1. kerroksisten talojen ilmanvaihto on haastava saada toimimaan täysin painovoimaisen ilmanvaihdon varaan. Silloin voi olla järkevää tehostaa ilman poistoa koneellisesti. Täten täytyy olla extra varma, että hallittua korvausilmaa on riittävästi painovoimaisista räppänöistä saatavilla ja oviraot olemassa, jotta koneellinen poisto ei luo taloa liian alipaineiseksi, jolloin taas vedetään villat seinistä, radonkaasut maasta ja keinonen laskeutuu rankaisemaan kakkia.
Korkeapiippuseen taloon painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan saanti on helpompaa, korkea piippuun tulee helpommin luonnollinen veto jolloin ”käytetty” ilma poistuu kun hallittu korvausilman saanti on taattu.
Talon rakenteesta ja pohjaratkaisusta riippuen voi olla tarpeellista joskus lisätä koneellinen poistoilmapuhallin vaikkapa kylpyhuoneeseen, vaikkapa talo jossa on kylpyhuone tilassa jossa ei ole piippua poistoilmahormilla kylppärin yhteydessä ja kostea ilma jää kylpyhuoneeseen, on hyvä poistaa kostea ilma ulos paikallisesti. Näitä poistopuhaltimia on ajastimella, kosteusanturilla yms. toiminnalla olevia puhaltimia jolla paikallinen kosteudenpoisto voidaan hallita.
Talossa olevat tulisijat vaativat extra tuloilmaa hyvään ja puhtaaseen palamiseen ja talon tulo/poistoilman suhteen säilymiseen, ettei tulisijat luo liian suurta alipainetta taloon, mahdollisesti vetäen piipun poistoilmahormeista savuista ilmaa sisälle taloon riittävän paloilman puutteesta johtuen.
Myyttejä:
1.Painovoimainen ilmanvaihto on huoltovapaa.
– Ei ole, niin koneellinen, kuin painovoimainenkin ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltoa. Painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit/räppänät täytyy joskus puhdistaa, ja niissä voi olla vaihdettavia/puhdistettavia suodattimia. Samoin piippujen poistoilmahormit täytyy joskus rassata puhtaaksi ja poistoventtiilit putsata. Koneellisen ilmanvaihdon kanavat on olosuhteista riippuen hyvä puhdistaa esim. 5 vuoden välein, ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään kerran vuodessa. Ilmamäärät kannattaa mittauttaa ja säädättää, suositukset ilmamäärille ja talon painesuhteelle on vuosien ja kehityksen saatossa muuttunut, ja se mitä tehtuun -90 luvulla onkin täysin väärin tämän päivän tiedon mukaan. Nykypäivänä poiston ja tulon suhde on hyvin lähellä suhdetta 50/50 tai lievästi alipaineinen.
2. Minulla on vanha hengittävä talo, tässä ilmanvaihto toimii itsestään koska ennen talot tehtiin kunnolla.
-Ei. Oli talo vanha kunnon kunnonvanha, siltä väliltä tai moderni, sama ämpäriperiaate pätee ilmanvaihtoon kaikissa. Se, että vanhassa talossa rakenteet voi olla harvat, nurkat, lattiaraot, ikkunankarmit, kaikki raot vetää ilmaa sisäänsä ja hormin reijistä ilma poistuu luonnollista reittiä, ei tarkoita että homma on kunnossa. Saati onko vanhojen rakenteiden päälle remontoitu uudet tiiviit rakenteet, silloin vanha kunnon ei ole enään kunnonvanha. Vaikka rakenteissa ei olisi villoja, myrkkyjä tai muita epämukavia aineita jota rakenteiden raoista tuleva ilma tuo mukanaan, rakosista tulevan tuloilman määrä on riittämätön. Rakenteiden läpi tuleva kylmä ilma kylmentää rakenteita. Rakenteiden raoista tuleva ilma, on useimmiten aika alhaalta huonetiloista tulevaa ilmaa, ikkunan raot, nurkat ja lattian raot, kylmä ilma suorastaan romahtaa luonnollisestikkin lämpimään ilmaan tullessaan alas, valmiiksi alhaalta tuleva kylmä ilma jää alas, luoden vedon lattianrajaan. Hallittu tuloilma tarkoittaa ilmamäärän hallinnan lisäksi ilman ohjauksen hallintaa, kylmän ilma halutaan ylhäällä huoneessa korvausilmaräppänästä ampuvan yläviistoon, sekoittuen huoneen lämpimään ilmaan luoden vedottomampaa ilmavirtaa ja tasaisemman ilman lämpötilan talossa.
3. Hoidan talon ilmanvaihdon avaamalla säännöllisesti ikkunoita ja tuulettamalla hyvin.
-Et hoida. Teet hyvän tuuletuksen, mutta talon ilmanvaihtoa sillä ei korvaa. Ilmanvaihdon puuttuessa näin on pakko välillä toimiakkin ja hyvä on availla välillä ikkunoita, ja kesäaikaan voi hyttysverkoilla olevat tuuletusikkunat olla jatkuvastikkin auki, jolloin painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvinkin. Erityisesti talvisaikaan kuitenkin kun avataan ikkuna tai ovi, syntyy ilmiö jossa huoneessa oleva lämmin ilma virtaa avatun ikkunan yläosasta ulos, ja kylmä ilma virtaa avatun ikkunan alemmasta osasta alas. Lämpö katoaa tehokkaasti suoraan huoneesta ulos, ja kylmä ilma valahtaa huoneeseen suoraan alas lattianrajaan.
4. En halua hallittua koneellista ilmanvaihta tai painovoimaisia ilmanvaihtoräppänöitä, energiaa kuluu ja se on kallista.
-Ei. Energiaa kuluu jokatapauksessa, ja kalliimmaksi käy huono ilmanvaihto, niin henkisesti kuin fyysisesti kuin ihan suoraan lompakollekkin. Talo saattaa mennä pilalle sen ilmanvaihdon ollessa huono = kallista, huono ilmanvaihto vaikuttaa omaan terveyteen ja vireyteen (epäpuhtaudet eristeistä, ja rakenteista, radon maasta ja mahdollisesti huono ilma kellarista, korkea hiilidioksidin määrä ilmassa) = sekin välillisesti kallista. Vaikka kuinka säästösyistä yrittäisi olla johtamatta kylmää ilmaa mistään taloon, jostain se pyrkii sinne tulemaan, vaikka sitten liian pieninä määrinä, entistä kovemmalla vedolla, kylmä ilma joka tulee lattioiden, seinien, nurkkien, ikkunoiden ja kaikkien mahdollisten ei toivottujen rakosten ja rakenteiden läpi, viilentää kaikkia näitä rakenteita, sinulla on kylmemmät seinät ja lattiat mitä enemmän kylmää ilmaa niiden rakosten läpi tuot.
Huonoon ilmanvaihtoon tottuu, eikä sitä koe silloin huonoksi jollei tiedä minkälainen on hyvä ilmanvaihto. Huono sisäilma on kuin ”stressi”, yksi altistava osatekijä moneen vaivaan.
Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää tätä, jos talossasi ole nuita kahta ainesosaa mitä tuossa ”Hyvän sisäilman reseptissä” lukee, ei talosi ilmanvaihto ole kunnossa.
Pyydä tarvittaessa LVI-Tohtori kylään, tarkistan mikä on tilanne ja kerron mitä sille voidaan tehdä.